‹ Kaikki uutiset

Sisällön­tuotannon 5 kulma­kiveä kesä­kuntoon

Tälläkin hetkellä aika moni viestinnän ja markkinoinnin tekijä pähkii, mistä sitä sisältöä taas repisi. Ja mielellään saisi olla asiakkaita kiinnostavaakin, ehkä jopa yllätyksellistä ja mieleenpainuvaa. Täytyy myöntää, ettei se ole aina helppo rasti meillekään, jotka pykäämme päivittäin sisältöjä erilaisiin kanaviin. Mutta kun muutamat perusasiat ovat kunnossa, homma helpottuu huomattavasti ja sisällöntuottamisesta on helppoa innostua.

1) Katse peiliin. Itselleni kirjoittajana ja suunnittelijana selkeästi määritelty yritysidentiteetti on tärkeä lähtökohta – miltä yritys näyttää, tuntuu ja kuulostaa. Jos identiteetti on sumea, sellaiseksi jää helposti myös markkinointiviestintä, ja sisällöntuottaja pyristelee yleiskivan keskinkertaisuuden vankina. Toisaalta, mitä kirkkaampi identiteetti, sitä terävämmiksi ja persoonallisemmiksi viestejä on mahdollista hioa.

2) Katse horisonttiin. Selkeä visio ja missio (ja/tai tarkoitus) antavat markkinointiviestinnälle tukevan pohjan. Kun kaikki tietävät, mitä kohti ollaan menossa, mitä tavoitellaan ja miksi, saavat viestit luontevasti merkityksen, vaikka varsinaista missiota ei jokaisessa viestissä suoraan toitotettaisikaan. Kun identiteetti ja tavoitteet ovat selkeitä, on sekä henkilöstön että kohderyhmien huomattavasti helpompi sitoutua yrityksen tekemiseen.

3) Kohderyhmäveivaus. Asiakkaiden ja kohderyhmien tunteminen on ollut aina tärkeää, mutta tarjolla olevien sisältöjen ja kanavien määrä on lisännyt merkitystä entisestään. Asiakaspersoonien määrittely on loistava työkalu sekä tarjonnan että palvelupolkujen tutkimiseen, mutta myös viestinnän suunnitteluun ja kohdentamiseen.

4) Strategiajumppa. Sisältöstrategia rakentuu yrityksen identiteetin, kohderyhmien ja tavoitteiden ympärille. Se on työkalu, jonka avulla yrityksen on mahdollista kasvattaa merkitystään ja raivata tietä ajatusjohtajaksi saakka. Mitä tehdään, kenelle, miksi ja miten ovat olleet markkinointiviestijän tärkeimmät kysymykset jo antiikista asti, mutta eivät vanhene. Hommat ovat jo melkoisen hyvällä mallilla, jos vastaus löytyy ensisijaisesti halusta ymmärtää, palvella, jeesata ja viihdyttää asiakkaita kuin vyöryttää heille omaa agendaa yksisuuntaisesti. Balanssin löytäminen liiketoiminnan tavoitteiden tukemisen ja asiakkaita kiinnostavan sisällön välillä on toki haastavaa. Hyvä nyrkkisääntö sitoutuneen yhteisön luomiseen lienee se, ettei jokaisen verkkosisällön tarvitse pyrkiä konvertoitumaan kaupaksi siltä istumalta.

Verkossa brändi syntyy ja muovautuu yhä enemmän vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, mutta se ei tokikaan ole kuolinisku brändinhallinnalle, vaikka sellaistakin joku on pähkäillyt. Esimerkiksi yrityksen identiteetistä tai missiosta kumpuavat sisältöjen aihevalinnat liittyvät siihen mitä suuremmissa määrin. Rehellisen ja tavoitteiltaan läpinäkyvän brändin yleisöllä ei ole tarvetta viedä keskusteluja sivuraiteille – ellei sellaiseen anneta aihetta.

5) Sanoista tekoihin. Julkaisusuunnitelma on sisällöntuottajan paras ystävä. Siinä missä strategia määrittää raamit, suunnitelma on kouriintuntuvaa konkretiaa. Pariksi-kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan tehty suunnitelma ja ajastetut materiaalit vapauttavat arsenaalia ajankohtaisten asioiden jakamiseen ja kommentointiin sekä vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa.

Vahvaa brändiä ja sisältöjä on kuitenkin harvoin rakennettu yksistään viestinnän ja markkinoinnin nurkkauksesta. Hommaan tarvitaan vahva sitoutuminen myös johdolta. Ja samalla kun kivijalkaa laitetaan kuntoon, on oleellista muistaa ja muistuttaa siitä, että laadukkaaseen sisällöntuottamiseen tarvitaan kunnolliset resurssit. Hyvä sisältö ei synny vasurilla muiden töiden ohessa. Se on merkittävä tapa luoda vuorovaikutusta, vahvistaa brändiä ja kulkea reipasta kyytiä kohti liiketoiminnallisia tavoitteita. Välillä tulee hiki, mutta sehän kuuluu asiaan. Ja varmaa on, että näillä harjoituksilla sisällöntuottaja pötkii pian maratonin sijaan ultramatkaa.

Hanna Salo, Kasken viestintäasiantuntija & copywriter