Yllätys yllätys

Tein hetken mielijohteesta ammatinvalintatestin verkossa viimeksi joskus 15 vuotta sitten.
Taisi olla YLE:n sivuilla. Vastailin kysymyksiin ja annoin koneen ruksuttaa vastauksen: ’dreijaaja’. Siis hyvää päivää, joku savenvalaja, minäkö? Tämä ei tuntunut sopivan oikean minäni suunnitelmiin, joten jatkoin mainosalalla.

Nyt hiljattain jostakin eteeni tupsahti taas ammatinvalintatesti. Vaikka pidänkin edelleen mainoshommista, päätin silti tehdä testin, taas, heti perään 15 vuoden jälkeen. Odotin, että nyt kone suosittelee minulle jotakin nykyaikaista, dreijaajaa kehittyneempää digitaalista tointa. Eli vahvistaa minun olevan ominaisuuksineni oikealla alalla. Vastailin monivalintakysymyksiin. Yritin välttää mietoja valintoja, sijoitin pallukkani selkeästi jompaan kumpaan laitaan. Lopuksi enter ja kone tarjosi kaksi ehdotusta:

A) Vuoteen esilämmittäjä
B) Älyllisen elämän etsijä ulkoavaruudesta

Mitä hittoa? Nyt meni vielä kauemmas, dreijaaminenkin tuntui paremmalta. Tässä oli jotain outoa. Sitten tajusin: olin keskellä mainoskampanjaa. Testin tarjosi Tieteen Kuvalehti, ja kehotti jatkamaan tilaussivulle. Eli huuhaa-testien sijaan kannattaa uskoa tieteeseen ja koulutukseen ja niin edelleen. Poistuin sivuilta vähin äänin ja pettyneenä, moista kampanjaideaa noituen.

Tapaus jäi kuitenkin pyörimään ammatilliseen mieleeni, koska mainonnan suunnittelija-AD:na mietin viikottain erilaisia kampanjoita, joilla kuluttaja saataisiin hetkeksi pysäytettyä ja kuuntelemaan ilosanomaa uusista ostettavista tuotteista tai palveluista. Oliko ammatinvalintatesti sittenkin hyvä? Olinko vain ollut liian kiireinen tai sattuiko olemaan muuten huono hetki. Temppuhan tavallaan onnistui. Minut houkuteltiin jonnekin, vietiin kuin pässiä narussa, lopussa yllätettiin ja palautettiin turvallisesti takaisin lähtöpisteeseen. Olin keskellä mainosta, joka ei näyttänyt tai tuntunut mainokselta. Toimiko se sittenkin?
Ainakin ideatasolla, koska se sai minut hetkeksi ajattelemaan tiedettä, lukemista ja koulutusta.

Loppuarvosana: Ihan hyvä yritys

Plussat:
Pisteet siitä, että oli jaksettu ajatella vähän pidemmälle. Rima oli nostettu yksinkertaisen argumentoinnin ja taktisten tarjousviestien yläpuolelle. Brändi onnistui demoamaan oman sielunsa ja ytimensä simppelin tempun avulla, elämyksen kautta. Tällaiseen törmää liian harvoin.

Miinukset:
Fiilis lässähti, kun temppu paljastui. En tilannut Tieteen Kuvalehteä. Ehkä olen jo riittävän viksu.
Kampanjan klousaus, eli lopullinen silta tilaukseen olisi voinut olla selkeämpi. Pahoin pelkään, että suurella osalla testin tehneistä mielenkiinto lopahti pöhköihin vastauksiin, eikä ajatusketju jatkunut tieteen autuuteen saakka. Mutta tämä on vain mutua. Olisi kiva tietää, miten kampanja toimi, mutta siihen tarvitaan Big Dataa. Jatketaan siitä joku toinen kerta.

Timo Hämäläinen, AD