Sometoimimatka Amerikkaan

Sometoimimatka Amerikkaan

Toteutin huhtikuussa yhden elämänmittaisista unelmistani, road tripin Yhdysvalloissa. Vajaan kolmen viikon autoilua länsijenkkilässä edelsi kuukausien suunnittelu, mutta sinä aikana emme vilkaisseetkaan matkailuesitteitä, painettuja oppaita tai kohteiden virallisia kotisivuja. Reitti-, majoitus- ja nähtävyyssuositukset saimme sadoilta reissaajilta TripAdvisorista, Airbnb:stä, blogeista, Pinterestistä, Facebookista ja Instagramista. Paikan päällä tsekkasimme TripAdvisorista myös lähistön parhaiten pisteytetyt pikaruokalat ja ravintolat.

Enemmistö meistä milleniaaleista käyttää sosiaalista mediaa matkaoppaanaan. Vuosina 1980–2000 syntyneistä 84 % valitsee lomakohteensakin someverkostojensa inspiroimana. Luotamme muiden käyttäjien luomaan sisältöön, ja aidot kokemukset, vinkit ja kommentit auttavat meitä räätälöimään reissustamme juuri niin persoonallisen kuin haluamme. Samalla myös pettymyksen riski pienenee: kun on pari kertaa nukkunut samassa sängyssä luteiden kanssa ja viettänyt rantalomastaan puolet ruokamyrkytyksen kourissa, ei enää kaipaa sitä jännitystä, jonka paikalle pelmahtaminen vailla ennakkovarmistuksia tuo.

”The Matkan” suunnittelu somessa ja muiden sivustojen syövereissä ei kuitenkaan säästä aikaa, eikä aina rahaa tai hermojakaan. Tunteja voi kulua tolkuton määrä ja päätöksenteko muuttua miltei mahdottomaksi loputtomien vaihtoehtojen virrassa – pelkästään TripAdvisorissa on tällä hetkellä yli 500 miljoonaa matkailijoiden tekemää arvostelua. Vaikeinta on valita, mitä haluaa rajatussa ajassa kokea ja nähdä, kun matkan pitäisi olla mahdollisimman autenttinen, uniikki ja ikimuistoinen. Eikö täydellistä reissua voisi sitten ostaa helposti ja suoraan joltakin matkanjärjestäjältä? Ainakaan vielä ne eivät ole osanneet minulle sellaisia tarjota. Oma vaikutelmani on, etteivät matkatoimistot tunne minua ja kiinnostuksenkohteitani kovin hyvin. Muun muassa tänään minulle yritettiin myydä netin kautta matkoja lentopallon EM-kisoihin Gdanskiin (tuskin olen eläissäni edes tutkinut netistä mitään lentopalloon viittaavaa), ravimatkaa Ruotsin Solvallaan (no hepoista sentään tykkään, vedonlyönnistä en välitä) sekä erilaisia risteilyjä maailman merille (saan matkapahoinvointia jo melkeinpä sanasta ”laiva”). Varmasti huikeita reissuja – mutta jollekin muulle.

Asianlaita petraantunee tulevaisuudessa, kun teknologiat kehittyvät ja verkkokäyttäytymisestäni osataan poimia matkailumarkkinoinnin kannalta relevantit asiat. Ihannemaailmassa kaupiteltaisiin varta vasten minulle tehtyjä reissuja, jonka osaset olisivat saaneet myös somekriitikoiden siunauksen.

Oma sosiaalisen median innoittama matkamme onnistui muuten hienosti. San Franciscossa asuimme viktoriaanisessa puutalossa kirsikkapuukujalla, Santa Monicassa majoituimme salaattiravintolan pitäjän viehättävässä piharakennuksessa yrttitarhan ympäröimänä (molemmat Airbnb-löytöjä). Söimme matkan aikana elämämme parhaat burgerit. Muutaman tuhannen asukkaan maalaiskaupunki Pohjois-Kaliforniassa tuntuu sydämessä vieläkin.

Kirjoittanut Riitta Lemberg, copywriter, joka potee kroonista reissukuumetta.