Mainoshenkilön joulumieli

Mainoshenkilön joulumieli

Mietin eräänä päivänä, että mikä on se joulumieli, tuo hyvä lämmin hellä? Että miten se eroaa arkimielestä ja voisiko joulumieli mahdollisesti olla ympärivuotinen?

Ihmisen mielihän ylipäätään on jännä neurologinen apparaatti. Mielessä pyörii taukoamatta kaikenlaista, ajatuksia enimmäkseen, jotkut hyödyllisiä mutta useimmat eivät. Suuri osa ajatuksista on sekalaista kohinaa, jota tulee hallitsemattomasti sisään ja joka jää nuppiin pyörimään määrittelemättömäksi ajaksi.

Kyky ajatella, luoda käsitteitä ja monipolvisia syy-seuraussuhteita, muun muassa, erottaa ihmisen muista nisäkkäistä. Tämä on lajimme menestyksen salaisuus, joten kyllä mielestä on ihmiselle paljon iloa. Mutta mieleen ja ajatuksiin liittyy myös ei-niin-toivottavia piirteitä.

Käsitteiden luomisen lisäksi mieli tykkää luokitella kohtaamiaan asioita. Se tykkää myös yksinkertaistaa, ja joskus todellisuuden hahmottaminen saattaa mennä jyrkäksi vastakkainasetteluksi, dikotomiaksi. Asiat ovat joko tai. Hyvä tai paha. Loistava tai kamala. Kaunis tai ruma. Good cop tai bad cop. Ei koskaan mitään siltä väliltä.

Dikotomiat ovat vallanpitäjille klassisesti hyvä tapa hallita, koska yksinkertaistuksia on helppo myydä ihmisille. Todellisuutta dikotomiat eivät vastaa juuri koskaan, koska todellisuus on aina moniulotteisempi ja monimutkaisempi kuin mielemme haluaa uskoa. Se että ihminen on yhtä aikaa hyvä ja paha. Se että maahanmuutossa on hyviä ja huonoja puolia. Se että sukupuolien ominaisuuksissa on hyviä ja huonoja puolia. Se että välillä on järkevää liikkua autolla ja toisena hetkenä fillarilla. Ja niin edelleen. Tätä todellisuuden päättymätöntä harmaata aluetta meidän on usein vaikea sietää. Vaadimme yksinkertaistuksia ja yleistyksiä, ja niitä mieli meille tuottaa.

Omassa työssä ydintehtäväni on yksinkertaistaa, yleistää ja luokitella – sen kaltaisia nämä mainos- ja kommunikaatiotyöt nyt vaan ovat. Ehkä joulumieleni voisikin sen vuoksi olla sellainen, että en yksinkertaista, yleistä ja luokittele. Että päästän mielen lomalle kaiken maailman määrittelyhommista, omaan rauhaansa lepäämään. Että hetken verran otan asiat vastaan sellaisina kuin ne ovat, tyynesti ja tiedostaen, ilman tarvetta luokitella, lyödä leimoja ja arvottaa.

Luulen, että paras joulumieli, tuo hyvä lämmin hellä, on hiljainen ja tyhjä kaikesta epäoleellisesta. Joulumielen meditatiivisen rauhan saa katkaista korkeintaan vieno huoli siitä, että onkohan kaikki graavisiika jo syöty.

Rauhallista joulua.

Markus Lehtonen, suunnittelujohtaja