Konseptit kunniaan

Konseptit kunniaan

Ennen sosiaalisen median ja sisältömarkkinoinnin läpimurtoja neuvokkaimmilla yrityksillä oli poikkeuksetta työkalupakissaan väline, joka toi tehoa markkinointiin ja myyntiin: markkinointiviestinnän konsepti. Hyvät konseptit viihdyttivät yleisöä ja kiihdyttivät liiketoimintaa. Ne muistetaan ja niistä puhutaan vielä tänäkin päivänä.

Olisi voinut kuvitella, että kanavien määrän kasvu ja koko markkinointiviestinnän kentän pirstoutuminen johtaisi konseptuaalisen ajattelun vahvistumiseen mutta niin ei käynyt. Kävi päinvastoin: yhä useamman brändin kommunikaatio muuttui yksittäissuorituksiksi. Moni brändi hukkasi näkökulmansa, luonteensa ja tarkoituksensa – tai ainakin unohti kommunikoida näitä johdonmukaisesti.

Markkinointiviestinnän konseptin määrittely ei ole ihan yksiselitteinen juttu, mutta ainakin seuraavia ominaisuuksia voi usein liittää hyvään konseptiin: toisteinen, tunnistettava, uudistuva, soveltuu erilaisiin kaupallisiin ja brändillisiin tarpeisiin, emotionaalinen, oivaltava, puheenaiheita herättävä, monimediallinen. Toisteinen elementti voi olla esimerkiksi dramaturgia, henkilöhahmo, visuaalinen idea, dialogin rakenne ja hokema taikka asenne. Ja luonnollisesti markkinointiviestinnän konseptin pitää aina perustua markkinointistrategiaan.

Toisenlaisiakin näkemyksiä on. Jotkut ajattelevat, että mainonta ja sitä myöten konseptitkin ovat menettäneet vaikuttavuutensa – brändien on uskottavampaa todistaa paremmuuttaan vaikkapa erilaisten tekojen kautta. Tai että kuluttajaa alati hyödyttävät sisällöt synnyttävät preferenssiä tehokkaammin.

Eri markkinointiviestinnän keinojen arvottaminen on tyhmää. Moderni markkinoija hyödyntää kaikkia konsteja tilanteen ja tarpeen mukaan. Mutta se on varmaa, että konseptuaalinen ajattelu antaa hyvän selkänojan kaikelle tekemiselle teoista tapahtumiin, pr:stä mainontaan. Siksi jokainen brändi tarvitsee hyvän markkinointiviestinnän konseptin.

Kirjoittanut Markus Lehtonen, suunnittelujohtaja