GAS:n säkenöivä voima

Olin viikonloppuna rakkaan harrastukseni parissa Helsingin Teurastamon Kellohallissa, jossa järjestettiin Helsinki Synthetic -niminen tapahtuma. Helsinki Synthetic on Turun syntetisaattoriseuran aktiivien organisoima tapahtuma, ja se on sisartapahtuma turkulaiselle vastineelleen. Paikan päällä on useita harrastajia ja maahantuojia esittelemässä niin vanhoja synaharvinaisuuksia, itsetehtyjä omituisuuksia kuin maailmanluokan uutuuksiakin. Paikalla taisi viihtyä useampi sata syntikoihin hurahtanutta, kaikenikäistä harrastajaa. Paikalla ei käyty varsinaisesti kauppaa, mutta sen aikana tehtiin luultavasti useita kymmeniä osto- ja ostamattajättämispäätöksiä. Laitteisiin jonotettiin, suurimpana tähtenä suomalaisen Jontte Knifin Knifonium-syntetisaattori, jonka omistajiin kuuluvat kuuleman mukaan muun muassa Hollywood-säveltäjä Hans Zimmer ja Richard D. James eli Aphex Twin, elektronisen musiikin yksi suurimmista nimistä.

Syntikat ovat hyvä esimerkki tuotteista, joiden mainonta on periaatteessa täysin kuollut. Kun 80-luvulla syntikoita saatettiin mainostaa hyvinkin raflaavasti, on nykypäivänä ostopäätökseen vaikuttamiskeinot tyystin erilaiset. Brändäävää mainontaa ei juuri ole – enintään ilmoitellaan lehdissä uutuuksista ja niiden ominaisuuksista – mielikuvat rakennetaankin lähinnä YouTuben ja erilaisten blogien kautta. Uuden syntikan markkinointi saattaa alkaa jo silloin, kun siitä on olemassa vasta idea, tai se saatetaan julkistaa yllätyksenä niin, että se on saatavilla lähes saman tien kaupoista. Joka tapauksessa syntikan menestys on hyvin paljon kiinni erilaisten blogien ja YouTube-demojen viestistä. Mielipidevaikuttajia kuunnellaan, ja YouTube-videoiden laatu ja viesti vaikuttaa mielihaluihin voimakkaasti. GAS (Gear acquisition syndrome, halu omistaa jokin uusi laite vaikka ei sitä tarvitsisikaan) syntyy tai on syntymättä näiden demojen pohjalta. Siksi onkin hämmentävää, että suurella rahalla suunniteltu laite saatetaan tuhota yhdellä huonosti toteutetulla videolla, tästä surullisimpana esimerkkinä “AKAI Dan”, joka omintakeisella tyylillään onnistui käytännössä tuhoamaan parin kolmen laitteen myynnin – toki itse laitteetkin olivat koko lailla kehnoja, ainakin nettiyhteisöjen mielestä. Tribuuttivideo Danille.

Mutta miksi valmistajat jättävät tämän kriittisen vaiheen lähes sattuman varaan? Toimittajien ja synabloggaajien mielipide on toki tärkeä, mutta kyllä hyvin valmisteltu materiaali, jossa huippuluokan esiintyjät käyttäisivät ko. laitteita niiden varsinaisessa käyttötarkoituksessa sen sijaan, että bloggari painaa paria kosketinta ja vääntää sattumanvaraisesti säätimiä. Suomalaiset maahantuojat ovat tietysti monesti valmistajan materiaalin varassa, mutta jos valmistaja ei ole tehnyt kotitöitään kunnolla, voisi maahantuojakin edes yrittää vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Messut ja harrastajatapahtumat ovat yksi hyvä keino, mutta koska kaikki harrastajat eivät pääse tai vaivaudu paikalle, ovat videot todella vahva keino vaikuttaa ostopäätösten syntymiseen.

Tämä pätee tietysti moneen muuhunkin tuotteeseen – uskoisin, että muiden soittimien kohdalla tilanne on hyvin samantyylinen, ja esimerkiksi kamerapuolella on nähtävissä saman tyyppistä ilmiötä: netin arvostelut joko tekevät myyntimenestyksen tai ovat tekemättä. Eli valmistajien kannattaa mielestäni panostaa hyvin tehtyihin esittelyvideoihin, oli sitten kyse vaikkapa kahvinkeittimestä, autosta tai unelmien syntikasta – sillä kun GAS saa vallan kuluttajan päässä, on myyntitapahtuma jo huomattavasti lähempänä.

Kirjoittanut Teemu Tuohimaa, Art Director

 

Kirjoittajalla on liian monta syntikkaa, joista suurin osa on hankittu GAS-päissään erilaisten esittelyvideoiden vaikutuksesta.

> Synamiitti
> Knifonium

Mainoksia 80-luvulta:


> Esimerkki Moog Motherin lanseerausvideosta
> Aphex twin