‹ Kaikki uutiset

Brutaali ihmiskoe

Brutaali ihmiskoe

Olen trendin aallonharjalla. Olen kirjautunut ulos Facebookista.

Toki mahdollisesti vain väliaikaisesti, näin asian selitän itselleni, sillä takaporttihan pitää jokaisella riippuvaisuudesta kärsivällä olla mikäli vieroitusoireet käyvät sietämättömäksi.

Tätä inhimillisen äärirajoja kolkuttelevaa eksperimentaatiota on kestänyt kohta jo kolme viikkoa. Ilmiselvästi olen yhä hengissä, en ole alkanut syrjäytyä enkä ole kärsinyt sen enempää pakkoliikkeistä kuin unettomuudestakaan. Leposyke on normaali.

Sitä sopii toki miettiä, miksi yhä useampi kaltaiseni keski-ikäinen haluaa viettää some-paastoa. Jokaisella on varmasti omat syynsä, mutta muutama yhteinen tekijä on helppo tunnistaa:

  1. Palvelu on huonontunut. Algoritmi on käyttäjän kannalta tyhmä ja rasittava, mainoksia on liikaa ja omalla kohdallani ne ovat useimmiten epärelevantteja.
  2. Liikaa aivotonta mölinää, samojen juttujen jankkaamista, joutavaa mielentäytettä.
  3. Lähimmäiset huomauttelevat toistuvasti liiasta kännykän räpläyksestä.
  4. Oman mielen kiinnittyminen tykkäämisiin, kommentteihin, outoihin keskusteluihin jne. alkaa vaivata.

Riippuu tietysti riippuvuuden laadusta ja vakavuudesta, millaiseksi faceton elämä muotoutuu. Itselläni arki on sujunut pääsääntöisesti hyvin jos kohta odotukset eivät olleet korkealla. Pahoja tapoja ja huonoja tottumuksia on tullut tässä kohtaa elonkaarta korjattua niin monia ettei muutos päässyt yllättämään. Elämä jatkuu, siitä vain puuttuu jotain mikä ennen oli tärkeää. Ja palkitsevinta on luonnollisesti huomata, ettei se jokin oikeastaan kovin tärkeää ollutkaan. Zenmäistä mielenrauhaa facettomuus ei ole tuonut.

Muutama kielteinen asia pitää mainita.

Enää en näe sitäkään vähää mainoksia/kampanjoita/meemejä/ilmiöitä, joista viran puolesta pitäisi olla tietoinen. Pitänee lisätä muiden medioiden seuraamista.

Lisäksi on monia palveluntarjoajia, etenkin mökkipaikkakunnalla, jotka viestivät aukioloajoistaan ja muista tärkeistä jutuista ainoastaan fb:ssä. Taloyhtiön uutisista olen niin ikään pimennossa. Näissä tilanteissa ei auta muu kuin pyytää vaimoa tarkistamaan ko. asia. Ei siis hätiämitiä tässäkään suhteessa.

Omasta puolestani voin suositella face-paastoa. On helpottavaa huomata, että itsetunto ja minäkuva eivät riipukaan tykkääjien määrästä. Rohkeasti siis vaan kohti epäsosiaalisempaa elämää ja hyvää kesää.

Markus Lehtonen, suunnittelujohtaja

P.S. Follow me on Instagram @markus_lehtonen.